Kahvin tie pensaasta kuppiin

Viljely

Kahvi on alkuperältään afrikkalainen pensaskasvi, joka kasvattaa kirsikkaa muistuttavia punaisia marjoja. Ikivihreä puu voi kasvaa jopa 15 metrin korkuiseksi. Kahvipensas leikataan kuitenkin parin kolmen metrin korkuiseksi marjojen käsinpoimimisen helpottamiseksi. Kahvipensas kukoistaa lämpimässä ja pitää runsaista sateista. Se tarvitsee auringonvaloa, mutta ei siedä paahdetta.

Kahvipensas tuottaa marjoja nelivuotiaasta ja kantaa satoa kaksikymmentä vuotta.
Yhdestä pensaasta saadaan marjoja noin 4–5 kiloa, josta saadaan noin 600–700 grammaa raakakahvia.

Kuorinta

Marjoista poistetaan hedelmäliha ja kalvo kahdella eri menetelmällä. Kuivamenetelmässä
marjoja kuivatetaan auringonpaisteessa parin viikon ajan, minkä jälkeen ne kuoritaan
koneellisesti. Märkämenetelmässä poistetaan ensin hedelmäliha. Sen jälkeen papuja liotetaan vedessä reilu vuorokausi. Sitten pavut pestään, kuivataan ja niistä kuoritaan kalvo. Märän menetelmän läpikäynyt kahvi on pestyä kahvia, kalleinta ja hienointa laatua.

Paahtaminen ja jauhatus

Kun kahvierät on hyväksytty, ne maistetaan vielä useaan kertaan ennen käyttöönottoa. Sen jälkeen eri kahvilaatuja sekoitetaan keskenään, kunkin kahvimerkin reseptin mukaisesti. Kahvi paahdetaan automatisoidusti, mikä takaa kahville tasaisen laadun.

Tarkan paahdon lisäksi kahvipavut on jauhettava oikein. Oikea jauhatus takaa, että aromi- ja makuaineet liukenevat kahvijuomaan. Valmis kahvijauhe pakataan ilmatiiviiseen kahvilaminaattiin. Pakkaus suojaa kahvia hapelta, valolta ja kosteudelta sekä pitää kahvin aromit tallessa.