Missä kahvi keksittiin?
Ensimmäinen kirjallinen maininta kahvipensaasta on 800-luvun lopulta arabialaisen lääkärin kirjoittamassa lääkeluettelossa. Juomana kahvi tuli tunnetuksi 1200-luvulla. Suunnitelmallinen viljely alkoi Mekassa ja kahvinjuonti yleistyi 1400-luvulla.
Maallikot nauttivat juomasta erityisissä kahvihuoneissa, jotka sitten myöhemmin kopioitiin myös Eurooppaan. Eri lähteiden mukaan Euroopan ensimmäinen kahvila olisi avattu Venetsiaan vuonna 1645 ja Konstantinopoliin jo 1554.
Miten kahvi tuli Suomeen?
Suomalaiset ovat olleet kahvikansaa jo yli 250 vuotta. Nykyään täällä juodaan enemmän kahvia kuin missään muualla maailmassa, noin viisi kupillista päivässä/hlö.
Eteläisimpään Ruotsi-Suomeen kahvia tuotiin jo 1600-luvun lopussa, aluksi apteekkien lääkevarastoihin. 1730-luvulla kahvi löysi myös Suomeen, ensin rannikolle ja myöhemmin sisämaahan. Kahvinjuonti kiellettiin tai asetettiin veronalaiseksi 1800-luvun alkuun mennessä ainakin neljä kertaa. Koska vain lääkärin määräyksellä sai luvan ostaa verotonta kahvia, säätyläisrouvien keskuudessa yleistyivätkin kahvilla paranevat sairaudet. 1800-luvun loppuun mennessä kahvia maisteltiin jo lähestulkoon jokaisessa suomalaisessa talossa ja töllissä. Sitä voitiin nauttia myös arkisin ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – varojen salliessa – jopa kolmesti päivässä.
Kahvin maahantuonti keskeytyi talvisodan alussa vuonna 1939, jolloin juotiin erilaisia korvikkeita. Kuusi vuotta myöhemmin, ensimmäisen sodan jälkeen Suomeen saapunut kahvilaiva oli aikansa mediatapahtuma.
Onko kahvi terveellistä?
Kahvin terveysvaikutukset ovat kiinnostaneet asiantuntijoita siitä saakka, kun eurooppalaiset 1500-luvulla tutustuivat tähän arabien juomaan. Vuosisatojen aikana mielipiteet ovat myös vaihdelleet. Uusimpien tutkimustulosten mukaan kahvilla on diabetesriskiä vähentävä vaikutus, kahvin sisältämän kofeiinin on todettu vähentävän Parkinsonin taudin oireita ja lisäksi kahvin säännöllinen käyttö saattaa pienentää riskiä sairastua maksakirroosiin. Kahvin terveysvaikutuksista uusinta tietoa saa osoitteesta www.kahvi.net/terveys.
Mistä Meiran käyttämät kahvilajikkeet tulevat?
Raakakahvi tuodaan Suomeen Etelä- ja Keski-Amerikan maista sekä eteläisestä ja Itä-Afrikasta. Hyvä kahvi syntyy, kun eri kahvilajikkeita sekoitetaan keskenään. Kahvi sellaisena kuin se kaupasta ostetaan on monen valinnan tulos. Meiran asiantuntijat valitsevat eri kahvilajikkeista sekoituksia, jotka kuluttajat tuntevat eri kahvimerkkeinä.
Meiran käyttämät kahvilajikkeet:
- Kolumbian vuoristossa kasvava voimakas ja miedon happoinen colombia
- Perun korkealla kasvanut colombia-tyyppinen lajike
- Brasilian mieto ja hyväarominen santos
- Costa Rican ja Guatemalan aromikkaat lajikkeet
- Hondurasin, Nicaraguan, Salvadorin ja Meksikon hienot ja voimakasaromiset lajikkeet
- Nicaragualainen Reilun kaupan luomukahvi
- Afrikasta tulevat miellyttävän voimakkaat hienoaromiset kahvit kuten kenia, zimbabwe ja sambia.
Mitä eroa on espressolla ja ”tavallisella” kahvilla?
Espresson tummempi paahto vahvistaa aromeja ja alentaa happojen ja kofeiinin määrää. Koska jauhatusaste on myös hienompi, suodatuspinta-ala nousee. Tämä yhdessä valmistamisen yhteydessä vallitsevan kovan paineen kanssa tekee espressosta täyteläistä ja jälkimausta pitkän. Kahvipavun jauhatuksen karkeus valitaan valmistustavan ja -ajan perusteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää: mitä lyhyempi suodatusaika, sen hienompi jauhatus.
Yleistettynä jauhatusasteita on neljä:
- turkkilainen jauhatus – erittäin hienoksi jauhettua, tomumaista
- espressojauhatus – hieno jauhatusaste, lähes tomumaista jauhetta
- suodatinjauhatus – suodatinkahviin käytettyä
- pannujauhatus – karkea jauhatus
Miten kahvilajikkeet valitaan?
Meira ostaa raakakahvin alkuperämaista lähetettyjen näytteiden perusteella. Kaikki näytteet testataan. Vuosittain Meiran kahvilaboratoriossa käsitellään pari tuhatta näytettä. Tärkein testaustyökalu on makuaisti, jota ei vielä ole pystytty millään mittarilla korvaamaan.
Miten tyhjä kahvipakkaus hävitetään?
Tyhjä kahvipakkaus hävitetään sekajätteenä.
